Siinä sitten kotiin ajallessamme pohdiskelimme, että oikeesti Chip on kyllä itse asiassa aivan äärettömän helppo koira ja sopii melkein perheeseen kuin perheeseen. Chip on kyllä hyvin aktiivinen koira, että sohvaperunaksi ja ainoastaan sylin lämmittäjäksi siitä ei kyllä ole, vaan Chip tarvii perheen jossa sen kanssa puuhaillaan ja harrastetaan. Vaikka sitten puistoilun jälkeen rakastaa käpertyä kainaloon pusuttelemaan :)
Erohadistushan Chipillä oli meille tullessaan, mutta se liittyi varmasti kovaan stressiin, ja nythän ei ole mitään oireita ollut enää kuukausiin. Joten vaikka ea uusisikin, niin se on varmasti harjoittelulla hoidettavissa oleva asia.
Chip pärjää erittäin hyvin muiden koirien kanssa (sekä urosten, että narttujen), joten Chip sopii hyvin perheeseen missä on muitakin koiria. Mutta toisaalta taas Chip tykkää kotosalla leikkiä myös yksikseen ja kaipaa enemmänkin ihmisen läheisyyttä, joten uskon Chipin sopivan ihan hyvin myös perheeseen, jossa ei toista koiraa ole.
Lapsista meillä ei ole lähikontaktia, mutta ainakaan viereisen leikkipuiston lapsiin Chip ei reagoi mitenkään. Myöskään Chip ei pelkää autoja tai kovia ääniä. Tässä keskustassa tulee törmättyä milloin minkäkinlaiseen menopeliin (lumiaurat ym:t) eikä Uuden Vuoden raketti-paukettakaan poju edes huomannut (toki nyt ei juuri keskiyöllä ulos tietysti lähdettykään).
Chip ei ole mitenkään erityisen vahti-viettinen, mutta riistaviettiä jonkun verran löytyy. Esim. kissaperhe kyllä joutuisi näkemään suuren vaivan poikaa kouluttaessaan, mutta en näe tätäkään tilannetta täysin mahdottomana.
Chip ei ole karkailevaa tyyppiä ja sen kanssa voi maaseutu-oloissa ulkoilla vapaasti - tietysti uuden omistajan pitää ensin ansaita pojun luottamus ja oppia tuntemaan ennenkuin missä vaan voi vapaaksi päästää.
Chipin suurin "ongelma" on se, että se tykkää syödä mussuttaa kaiken pienen irtaimen mitä lattioilta löytyy. Huonekaluja tai muuta isompaa Chip ei syö, mutta nytkin remontin aikana lattioilla on vaikka mitä pientä hiekkapaperista maalisuteihin, niin ne pojulle kyllä maistuu.
Toki paikkojen siistinä pitämisellä minimoidaan vahingot, mutta eniten huolestuttaa mahdollisten suolitukosten vaara.
Edellinen hoitolainen Shaggy oli samanlainen ja johdonmukaisella koulutuksella uusi perhe on saanut Säkin luopumaan tästä tavasta - enää ei edes riko, kunhan mussuttaa märäksi :) Että uskon kyllä että tämäkin paha tapa on Chipillä pois koulutettavissa.
Chip antaa käsitellä itseään hyvin, kuten silmänhoidossa huomattiin ja on kaikin puolin oikein kiltti, ihana ja fiksu poika <3
Missä siis viipyy tämän kultamurun oma koti?!
Chip kuulostaa aktiivisuudeltaan ja sosiaalisilta taidoiltaan hirveesti Tintolta, ihan kuin olisit kirjoittanut Tintosta. Toiset koirat on ok, mutta ihminen on kaikkein rakkain.
VastaaPoistaMuuten, kun liikutte Chipin kanssa, millä tavalla vieraat ihmiset suhtautuvat Chipin ulkonäköön? Entä näkeekö toiset koirat Chipissä jotain outoa? Varmaan ainakin lapsissa Chip herättäis uteliaisuutta, mutta uusi omistaja sitten vain kertokoilkoot reippaasti Chipin silmästä :)
ihan noin kadulla ihmiset ei edes huomaa arpea - katsovat varmaan että on vain vaalea merkki siinä. koirapuistossa ihmiset monesti vasta rapsutellessa huomaavat ja kysyvät, että mikä siinä oikein on - että katsoivat ensin että on vain vaalea läiskä. chip on niin vauhdissa koko ajan, että eipä sitä niin huomaa.
VastaaPoistaniille ketkä huomaa ja kysyy, niin on sanottu, että on jäänyt auton alle, niin ei ole kukaan sen enempää kysellytkään - chip kerää kyllä hyvin sympatiaa tuolla, saa aina muutamat lisärapsutukset siitä hyvästä :)