Terve kuin pukki

Perjantaina tosiaan käytiin lääkärissä poistamassa tikit. Chip oli taas todella epäluuloinen ja pelokas, mutta rauhoittui heti kun nostettiin poju tutkimus-pöydälle. Siinä se oli niin hienosti, että lekuri totesi ettei sitä aleta mitään rauhoittamaan, vaan poisti tikit ihan tuosta noin vaan.

Haava oli parantunut oikein hyvin ja lääkäri oli tyytyväinen tulokseen. Räpsyntä-refleksi toimi vähän tahmeasti vielä, mutta toimi kuitenkin. Lihakset ovat todella surkastuneet siitä silmän ympäriltä, niin menee hetki ennenkuin silmän toiminta oikeasti palaa normaaliksi.

Tötteröä pidettiin vielä viikonlopun yli kun oli pienet reiät tikkkien jäljiltä ja maanantaina pidettiin sen aikaa mitä olivat autossa tai töissä ilman että kukaan oli vahtimassa.
Tänään tiistaina heitettiin tötterö lopullisesti nurkkaan :)

Tuon eilisen ja tämän päivän Chip onkin kuluttanut peseytymiseen. No onhan se ollut hurjaa kun ei kahteen viikkoon ole päässyt yhtään rupsuttamaan vatsanahkaa tai puhdistamaan varpaan välejä :D

Silmän avaus

Heti maanantaina soitettiin Apexiin, että mitäs nyt tehdään kun hankaa. Mietittiin, josko silmään on päässyt joku roska mikä karhii siellä.

Silmähän oli tikattu umpeen, mutta nyt kun turvotus poistui, niin tikit oli sen verran löysät, että silmä on ollut vähän raollaan koko ajan.Ja niinhän sinne voi mennä joku roska, ja sitähän ei sitten saa pois, kun on tikattu lähes umpeen.

Lekuriin piti sitten tietysti mennä käymään. Se olikin Chipille kova pala. Oli vetänyt ihan paniikkiin kun olivat siihen ovelle päässeet - oli vaan tärissyt ja mennyt ihan lukkoon :(  Sisään mennessä oli haukkunut ja murissut kaikille ohikulkeville. Ilmeisen huonot muistot jääneet edellisestä käynnistä :( 

Miza oli sitten pitänyt pojan sylissä ja rauhoitellut ja lääkäriin pääsyä odotellessa oli vähän rauhoittunutkin. Nätisti antoi lääkärin tutkia ja silmän kiinni sulkevat tikit oli otettu pois ihan ilman rauhoittamista. Antoi myös tukia silmän ihan kiltisti. Itse leikkaus-haavan tikit jätettiin vielä, ne poistetaan perjantaina.

Leikkaus näyttää onnistuneen hyvin! Silmä näyttää nyt saman kokoiselta kuin toinenkin, kun luomi on kohdallaan ja näyttää räpytys-refleksikin nyt toimivan kohtalaisesti. Vähän kankeasti vielä räpsyttää, mutta kuitenkin samaan aikaan kuin toinenkin silmä :)

Vielä jos saadaan akupunktion avulla vähän tota karvaa kasvamaan lisää, niin tulee kyllä niin komea poika että alkaa herkempiä heikottaa!

Kiinnostuneethan voivat kysellä Chipiä täältä: http://espanjankoirat.com/index.html

.

Muumiointia

Tottakai tuo Chipin haava alkoi just nyt sitten viikonloppuna kenkkuilla - etenkin kun meillä oli ostettu liput katsomaan Harry Potteria.

Mietittiin jo, että pitääkö koittaa hommata joku hoitaja (mikä ois ollu vähän hankalaa kun leffassa meni lähes puolille öin) tai jättääkkö vaan leffa sit väliin.

Koulukaveri onneksi sairaanhoitajana keksi kikan! Semmoinen "sukka" Chipille päähän ja siihen vielä laput alle haavan päälle, niin ei haittaa vaikka hinkkaisi koko illan!

Chip oli kyllä aika ihmeissään moisesta virityksestä ja korisutti kurkkua ihan kuin ei ois muka henki kulkenu vaikka oli ihan löysällä kaulalta :D
Mutta ruoka kun otettiin esille alkoi kummasti henki kulkea :D

Ruuan jälkeen poju olikin ihan kuin ei mitään kääreitä olisikaan. Tötterö vielä laitettiin ja voilá, ilta oli mennyt loistavasti!

Kutinaa

Chipin haava on nyt ilmeisesti alkanut kutista parantuessaan. Muuten se on oikein hyvin parantunut... mutta tänään oltiin reilu 2h pois kotoa niin se oli onnistunut hinkuttamaan haavaa niin, että iho punoitti ympäriltä ja pari reunimmaista tikin jälkeä näyttää vähän "venähtäneeltä". Ei ollut hinkutellut sitä aiemmin, niin ajateltiin että voivat hyvin olla muutaman tunnin keskenään.

Nythän sitä sitten varmaan kutittaa entisestään ja on koko ajan hinkuttamassa sitä (painaa naaman tötteröineen seinää tai lattiaa vasten ja hinkkaa) - ihan haukkana saa vahtia joka sekuntti -.-

Nyt käytiin sit ekaa kertaa leikkauksen jälkeen vähän koiriksessakin. Ajateltiin, että pakko on päästä purkamaan energiaa kun ei olla yli viikkoon käyty. Että josko poitsu vaikka väsähtäis ja malttais nukkua sen sijaan että hankaa naamaansa.
Ja tuohon se nyt rauhoittuikin.

Avaruuskoira

Chip on toipunut leikkauksesta nyt hyvin.

Mutta kyllä oli poika kipeämpi mitä odotettiin. Kipulääke-annostus piti tuplata ja silti piti ekoina öinä nousta aamuyöllä antamaan lääkettä kun Chip herätti itkulla ja ravauksella vaikka oli lääke annettu juuri ennen nukkumaan menoa.

Haavaa piti putsata kerran päivässä ja siitähän Chip ei tykännyt yhtään! Ei onneks yrittänyt purra mutta kimurteli ja painoi silmää tötteröä vasten ym kaikkea mahdollista. Muutama päivä meni ennekuin opittiin oikea taktiikka; toinen pitää herkkua sormien välissä ja toinen putsaa äkkiä sillä välin kun Chip koittaa saada namin :D

Avaruus-koiralla on ollut riehunta- ja puistoilu-kielto, mutta sen verran on poju ollut kipeä ettei ole erityis-aktiviteetteja kaivannutkaan.

Haavat ei ole ihan niin ilkeän näköiset enää kun turvotus on laskenut ja haava parantunut hyvin. Umpeen ommeltu silmäkin jopa vähän raottuu ja poju voi vähän kurkkia sieltä rakosista.

Muutenkin nyt on kivut hellittäneet ja kipulääkkeitä on annettu vain ihan pienissä annoksissa etenkin yöksi. Välillä varmaan kutittaa haavoja, kun Chip alkaa hinkuttaa tötteröä lattiaa vasten, mutta yllättävän vähän yrittää kajota tötteröön tai kiinnittää huomiota haavaan ylipäätään.

Eikä tuo tötterö tunnu poikaa haittaavan. Tuon tuostakin se törmäilee, mutta ei ole moksiskaan. Mutta pään päältä ja korvien takaa kun rapsuttaa, niin se on kyllä suorastaan taivaallista :)

Luomi-plastia

Tänään tosiaan oli se suuri päivä, kun Chipin luomi piti leikata. Malmin Apexissa käytiin pari viikkoa sitten silmä-spesialistilla ja sinnehän mentiin sitten leikattavaksikin.

Lääkäri sanoikin sillon tarkastus-käynnillä, että leikkauspöydällä parhaiten näkee mikä on tarpeellista tehdä, ja niin oli sitten alaluomeakin operoitu.

Olin ajatellut, että me mennään aluksi mukaan että pistävät rauhoittavan ja häivytään kun on nukahtanut, mutta hoitaja ottikin Chipin heti ja vei valmisteltavaksi. Chip oli kyllä aika ihmeissään kun eläintenhoitaja saatteli sitä siitä.
Oli kuulema ollut aika vihainen kun olivat koittaneet rauhoittaa - voin vaan kuvitella kuinka se on siellä räkyttänyt, enkä ihmettelis vaikka olis hoitajaa näykkäissytkin. Kyllähän tuolla kaverilla temperamenttia riittää.

Hakiessa hoitaja sanoi, että voidaan kotona vähän hautoa kylmää siihen silmään, kun on niin turvoksissa. Hän ei ollut "uskaltanut" kättään tötteröön laittaa, kun poika oli ollut selkeästi hänelle niin vihainen. Ja siinä kun hoitsu katsoikin Chipiä niin Chip heti murisi :D
No, kotona saatiin hyvin hoidettua sitten :)

Poju on kyllä aika hurjan näköinen - yläluomi ja alaluomi leikattu ja koko silmä ommeltu väliaikaisesti kiinni. Turvotusta tietysti kovasti.
Tötterö on ilmeisen v-mäinen chipin mielestä, mutta toivottavasti tottuu siihen pian. Antibiootti-kuuri on nyt ja kipulääkitys. Ei tykkää yhtään että Tara tai Chili tulee lähelle, murisee heti. Varmaan on kipeä ja vielä myös tokkurassa rauhoituksesta.

Kuva toipilaasta

Arkista aherrusta

Melkoista hiljaiseloa on täällä ollut.. Rajasaaressa on käyty pari kertaa ja mummeli oli viikonloppuna käymässä, mutta muuten ei olla ehditty kuin töitä painaa ja tulla kotiin nukkumaan :D

Chipin ura varasto-päällikkönä on mennyt mainiosti. Työnantaja tosin välillä ihmettelee, kun varastoidut tavarat tuppaavat löytymään rikkinäisinä oksennus-kasoista, mutta toistaiseksi asiakkailta ei ole tullut valituksia, niin Chip on päässyt huomautuksilla.

Chip on myös ottanut hoitaaksen osan vartijan töistä. Ihan palkatta tykkää hoitaa tätä lisähommaa. Työnantaja on ollut asiasta tyytyväinen, sillä varsinaista vartijaa firmassa ei olekaan, mutta silloin tällöin paikalle saattaa ilmaantua epäilyttäviäkin tyyppejä.

Huomena sitten on Chipillä se suuri päivä - luomileikkaus. Kirjoitellaan heti miten meni ja miten poju toipuu.

Koira-treffit

Viikonloppuna oli taas kuukausittainen Espanjankoirien tapaaminen. Viime kuussa Chip oli ollut meillä vasta pari päivää, niin ei uskallettu mennä, sillä tapaamiset ovat rajasaaressa, eikä Chip vielä tuntenut meitä. Pelättiin tietysti että poju lähtee omille teilleen, eikä saada sitä kiinni :D

No nyt mentiin ja että kyllä olikin hauskaa! Chiphän oli tietysti kuuluisuus paikan päällä ja kaikki halusivat nähdä pojan ja rapsuttaa. Koirakavereita oli paljon paikalla eikä kenenkään kanssa tullut mitään suukopua.

Erästä galgoa Chip oli kuulema edellisellä kerralla ahdistellut rasittavuuteen saakka, mut nyt Chip kävi vaan nuuhkaisemassa Nemoa ja jätti asian sikseen. Muutenkin paikalla olijat kehuivat Chipiä ihan eri koiraksi kuin edellisellä kerralla. Oli kuulema räkyttänyt vähän yhdelle sun toiselle koiralle ja koittanut alistaa muita uroksia ja ollut muutenkin aika levotottoman oloinen. Nyt Chip oli iloinen, vilkas ja vauhdikas, mutta kuitenkin rauhallisella ja tasapainoisella tavalla.

Oli kivaa kuulla "ulkopuolisilta" Chipissä tapahtuneista muutoksista. Moni sanoi, että nyt vasta oikeastaan hoksasikin kuinka stressaantunut Chip oli edellisellä kerralla ollut. Ihmiset olivat vaan ajatelleet, että se nyt on tollainen yli-innokas nuori uros kenen pitää esittää kovista. Mutta nyt kun näkivät Chipin juoksevan ja leikkivän ilman alistamista ja räkytystä, tajusivat, että edellisen kerran käytös ei ollutkaan pelkkää machoilua, vaan myös stressiä.

Mitään kunnon juoksu-kuvia ei ikävä kyllä sään takia saanut, mutta voin vannoa, että vauhtia kyllä riitti!

Akupunktio

Chip oli tosiaan meille tullessaan hyvin hyvin stressaantunut. Kaveri kävi aivan kierroksilla ja eroahdistuskin oli paha, joten päätimme viedä Chipin ensitilassa akupunktioon. Olin tähän osannut varautua ja aika oli varattu jo parin päivän päähän Chipin meille saapumisesta.

Suuntasimme siis Tapiolaan, jossa Juppe the koirakuiskaaja-akupunkturisti otti meidät vastaan. Chipin ongelmat tunnepuolella olivat suuret. Oli tukoksia ja tuulta ja vaikka mitä kaikkee hauskan kuuloista kiinalaisen lääketieteen diagnooseja, mutta niistä löytyi selviä selityksiä Chipin ongelmiin.

Poika sai vain yhden neulan niskaan ja hoito meni hyvin, Chip ei edes huomannut neulan pistoa. Jo lähtiessä Chip oli jo ihan eri koira, pilke oli tullut silmäkulmaan! Lähipäivinä huomattiin, että poju oli paljon tasapainoisemman ja rauhallisemman oloinen.


Viikon päästä kun mentiin uudelleen, niin Juppe totesi pojan mieli-alan olevan jo niin hyvä, että päätettiin hoitaa kasvojen arpea vain sillä kertaa.

Tässä kuva arpi-hoidosta, jossa Chip loikoilee tyytyväisenä neulat naamassa

Muutaman kerran on tässä nyt hoidettu tuota arpea akupunktiolla ja tulokset tuntuvat aika uskomattomilta. Jo ensimmäisen hoidon jälkeen Chip alkoi räpyttelemään silmää enemmän, kun ennen luomet olivat lähes liikkumattomat.

Toinen hauska muutos arvessa on ollut uusien karvojen kasvaminen alueelle. Ensin alkoi haitata silmätippojen laittoa otsalta silmän eteen tulevat karvat ja nyt tuntuu, että kirsunkin lähettyville on tullut uutta pientä kasvua.

Ajateltiin aluksi että itse kuvitellaan, kun halutaan nähdä tuloksia, mutta kun viikonloppuna nähtiin ihmisiä jotka olivat nähneet Chipin kuukausi sitten ja hekin huomasivat eron.

Pahahan tuo arpi on, eikä sitä pelkällä akupunktiolla hoideta kuntoon, joten nyt on sitten varattu se luomiplastia-aika ensi viikon lopulle.
Uskon että leikkaus yhdistettynä ammattitaitoiseen akupunktioon tulee olemaan huippu-juttu! Sitä ei tiedä millainen komistus tästä pojasta vielä tulee ;)