sunnuntai 3. lokakuuta 2010

Kuka, mitä ja missä

Kerrotaanpas sitten vähän tarkemmin millaisesta pojasta tässä oikein on kyse.
Chip on luonteeltaan hyvin avoin ja vilkas pojankloppi. Vaikka ikää nyt on sen 3 vuotta, jolloin moni koira alkaa rauhoittua, niin Chip on kyllä edelleen pentumaisen leikkisä ja railakas tyyppi.

Chip on ketterä ja nopea, joten voisin hyvin kuvitella pojan agilityyn tai maastojuoksuun. Nenäkin toimii pojalla moitteettomasti, joten joku jäljestyskin olis kiva harrastus. Se mikä kuitenkin on varmaa, niin sohvaperunaksi tästä pojasta ei ole, vaan Chip tarvii ehdottomasti aktiivisen kodin.

Veikkaisin Chipissä olevan jotain paimenkoiraa, sillä Chip on myös hyvin tarkkaavainen ja nopea raegoimaan. Chip on erittäin fiksu ja siten varmasti helppo koulutettava, jos vain keksii millä motivoida.
Paimenkoiramaiseen tyyliin Chip reagoi helposti haukkumalla, mutta ainakaan meillä se ei ole tuottanut ongelmia. Käytävän äänistä poju ei juuri piittaa, mutta jos kylään tulee vieras, niin toki tältä pitää heti ottaa luulot pois :D



Aiemmassa kotihoitopaikassa Chip ja perheen toinen uros eivät oikein tulleet juttuun. Vaikkei pahempia yhteenottoja ollutkaan, niin Chip ärsytti toista koiraa haukkumalla ja tilanne oli kaikin puolin erittäin epämiellyttävä.
Meille tullessaan Chip tykkäsi vähän boostailla egoaan koiriksessa muille uroksille hyppimällä näiden selkään ja sutimalla niin maan peeveleesti merkkaamisen jälkeen. Yhtäkään rähinää ei kuitenkaan ole ollut Chipin meillä ollessa, vaikka on puistoiltu reilusti, ja nyt jo viikon sisään tuo äijäilykin on jäänyt huomattavasti vähemmälle.

Chip ei ole missään nimessä arka koira, vaan oikein reipas. Todellakin tuntuu uskomattomalta miten kaiken tämän kodinvaihto-shownkin jälkeen Chip vielä luottaa ihmisiin ja jaksaa olla reipas ja iloinen. Tokihan Chip on ollut älyttömän stressaantunut, etenkin juuri meille tullessaan, kun paikka oli reilun kuukauden sisään vaihtunut useamman kerran. Mutta hienosti poitsu on nyt rauhoittunut, ja torstaina Chip saikin nauttia akupunktion stressiä poistavasta vaikutuksesta.


Yksi Chipin suurimmista ongelmistahan on myös ollut tuo eroahdistus, joka on tietysti vain pahentunut tässä stressin myötä. Edellisessä hoitopaikassa Chip ilmeisesti haukkui putkeen sen 8h kun vara-mamma oli töissä :(
Niinpä onkin nyt otettu eroahdistuksen hoito ensisijaiseksi harjoittelun kohteeksi. Samoin ihan perustottelevaisuutta pitää treenata, sillä Chipiä ei ole selkeästikään kauheasti koulutettu. Sekin varmasti on yksi stressiä lisäävä seikka, kun ei oikein tiedä mitä ihmiset milloinkin haluavat, kun yhteinen kieli puuttuu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti